Museokerho

MUSEOKERHON tavoitteena on altistaa monipuolisille taide-elämyksille vierailemalla eri museoissa ja niihin verrattavissa olevissa kulttuurikohteissa. Vaihtuvat näyttelyt virkistävät mieltä ja hyvä seura sekä keskustelut koetusta lisäävät hyvinvointia ja elämäniloa ja yhteisöllisyyttä.
 

Kerhopäivä joka kuukauden kolmas keskiviikko
lukuunottamatta kesä-, heinä-, elo- ja joulukuuta.

Vetäjät ja lisätiedot :
Mirkku Koskenkanto, 040 050 7969, mirkku.koskenkanto@gmail.com
Leila Sorkio, 050 320 4495,  leila.sorkio@gmail.com

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Tulevaa 2025

Vuonna 2025 ei enää retkiä.

Toteutuneet retket 2025

19.11. Mäntsälän 440-juhlavuoden kulttuuripolulla
 

Museo- ja sauvakävelykerhon yhteinen kierros Mäntsälän 440-juhlavuoden kulttuuripolulla keskiviikkona 19.11.2025 alkoi kirpeässä pakkassäässä Heikki Varjan ateljeesta. Riikka Sipilä kunnan kulttuuritoimesta tutustutti meidät taiteilijan työskentely-ympäristöön ja hänen tuotantonsa keskeisiin teemoihin. Ateljeessa on esillä luonnoksia, kipsivaluja sekä valmiita töitä hänen eri uravaiheistaan.

Ateljee on varsinainen aarreaitta, joka kertoo kuvanveistäjän erinomaisista taidoista ja monipuolisesta tuotannosta.

Kulttuurimeijerillä meitä oli vastassa Eero Vikström. Hän kertoi, että meijeri on rakennettu 1870 Mäntsälän kirkon ylijäämä tiilistä. Meijerillä on ollut melkoinen merkitys kunnan elinkeinohistoriassa. Eero itse työskenteli meijerillä 1960-luvulla ja kertoi meijeritoiminnasta omien kokemuksiensa kautta. 

Pitäjäntuvalle siirryttäessä meidät vastaanotti Arja Seppälä Mäntsälä-Seurasta. Hän kertoi Pitäjäntuvan värikkäästä ja pitkästä historiasta. Pitäjäntupa on rakennettu 1854 pitäjänkokouksia varten, se on yksi kirkonmäen vanhimmista ja arvoltaan merkittävimmistä rakennuksista. Se on toiminut mm. kunnantalona, ruumishuoneena ja koululaisten asuntolana.  Arja kertoi myös kirkon, viljamakasiinien sekä kansalaisopiston historiasta.

Seuraavaksi Kirvunmuseon ovet meille avasi sukujuuriltaan kirvulainen ja Kirvu-Säätiön hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja Seppo Rautama. Kirvun Pitäjämuseo on perustettu 1985 Mäntsälässä pidettyjen Kirvun kihujen yhteydessä. Museo on täynnä esineitä, jotka kertovat evakkojen tarinoita, ne on tuotu Karjalan kannakselta evakkokuormissa. Seppo kertoi esineiden taustoista, käyttötavoista sekä kirvulaisuuden perinteestä.

Kierros päättyi kunnantalon lounaskahvila Tarinaan.

Tämä oli vain osa Mäntsälän 440-juhlavuoden kulttuuripolkua, mutta tarjosi kuitenkin monipuolisen kattauksen paikallishistoriaa ja kulttuuria.

Syksyn kylmin aamupäivä verotti sauvakävelijöitä, siirtymiset kohteiden välillä tehtiin autoilla. Vaikka liikunta jäi tällä kertaa vähemmälle, niin lämmöllä kerrottuja omakohtaisia kokemuksia ja oman paikkakunnan historiaa kuulimme sitäkin enemmän.

Kiitos hyville oppaillemme!
 

ke 15.10. Ateneumin taidemuseo,  Helsinki

Tutustuimme hiljattain avautuneeseen Gallen-Kallela, Gustav Klimt & Wien -näyttelyyn ATENEUMISSA.

Näyttelyssä on esillä 1800-1900 -luvun vaihteessa vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksia. Heidän töidensä tavoitteena  oli eri taiteenlajien (kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin) tasa-arvo ja uusi vapaampi taidekäsitys. Modernin maailman tuli kuvastua kaikissa niissä. 

Näyttelyssä pääpaino oli maalauksissa. Gallen-Kallelalta oli luonnoksia mm. Juseliuksen Mausoleumin freskoihin, muotokuvia ja maisemamaalauksia. Gustav Klimtin töitä oli ilo päästä näkemään täällä kotimaassa.

Näyttelyssä oli esillä myös muiden ko. aikakauden taitelijoiden teoksia, niin muotokuvia kuin maisemamaalauksia kuvattuna perinteisestä realistisesta esitystavasta poiketen. 

Aikakauden muotoilua ja muotia oli esillä lukumääräisesti vähemmän kuin maalauksia. 

Kaikkinensa oli jälleen kerran mukava tutussa seurassa paneutua tähän Ateneumin ja Wienin Belvederen taidemuseon yhteistyössä toteuttamaan näyttelyyn. 

Ti 23.9. Paradox Museum

Leikkimieltä, heittäytymiskykyä, iloisia hymyjä - ja yhdessäolon riemua; kaikkea löytyy tästä ihanasta ”museokamaa”- ryhmästä.
 

To 22.5. museo- ja lounaskerhojen yhteinen retki Kellokoskelle

Kerhojen yhteinen kevätretki tehtiin 40 seniorin voimin Tuusulan Kellokoskelle.

Museokohteina oli Kellokosken sairaalamuseo ja Ruukin tehdasmuseo. 

Sairaalamuseossa saimme erinomaisten oppaiden kertomana kuulla 1915 toimintansa aloittaneen sairaalan historiasta, hoitomenetelmistä, henkilökunnasta ja potilaista. Alkuvaiheessa vaivaistalon hourulassa oli 100 potilasta kohden vain 4 hoitajaa. Vuosikymmenten varrella sairaalassa on käytetty kullekin ajalle tyypillisiä hoitomenetelmiä, joista monet ovat meidän ajallemme vieraita, kuten pakkopaita tai lobotomia.

Tunnetuin sairaalan potilaista lie kyläyhteisössäkin 50 vuotta Prinsessana vaikuttanut ja ahkerasti kirjontatöitä tehnyt Anna Lappainen.  Prinsessalla on sairaala-alueella nimikkopuistossaan patsaskin. 

Ylihoitaja Anna Pakalen toteutti 1930-luvulta alkaen merkittäviä parannuksia potilaiden hoidossa ja olosuhteissa. Hänellä on sairaalan alueella oma nimikkopuisto, näköispatsas sekä nimeään kantava kappeli. 

Sairaalamuseossa on esillä mm sairaalan vanhoja huonekaluja, laitteita, tutkimusvälineitä sekä potilaiden työterapiassa valmistamia esineitä ja taidetöitä. 

Ruukin tehdasmuseossa on esillä ruukin ja kylän historiaa aidossa tehdasmiljöössä.  Sotakomissaari Lars Nysten perusti Mariefors Bruk-nimisen ruukin vuonna 1795. Ruukin tuotevalikoima muuuttui ajan saatossa, mutta tyypillisiä tuotteita ovat olleet työkalut, saranat, maitotonkat ja alumiiniveneet. 

Lounaspaikkanamme  oli ravintola Kinuskilla, joka on vuonna 2011 toimintansa aloittanut maaseutukahvila 1890-luvulla rakennettussa tiiliseinäisessä makasiinissa. Lounaan jälkeen jäi vielä hetki aikaa tutustua aurinkoisessa kevätsäässä ruukin alueeseen tarkemminkin
 

Sairaala-alueen kartano ja kappeli

Kuvia sairaalamuseosta 

Kuvia ruukin tehdasmuseosta 

Ke 23.4.2025  AMOS REX

Meneillään oli koettavana ja katsottavana 3 näyttelyä: Anna Estarriolan näyttely ’Lavastettuja olosuhteita ja kasoittain asioita’, Enni-Kukka Tuomalan ’Empathy Echo Chamber’ -näyttely sekä museon peruskokoelman Sigurd Frosteriuksen taidekokoelma.

Eniten teoksia oli Estarriolalta. Taiteilija vangitsee yleisönsä monimuotoisten ja puhuttelevin töidensä äärelle. Ihan hiljenee silmien eteen tulevien installaatioiden takana olevaa luovuutta ja sen monipuolisuutta ihmetellessään. Ja jää miettimään mm. ympäristöasioita, eritoten muovien kykyä kulkeutua/kerääntyä  eläviin soluihin.

Tuomalan teokset tarkastelevat suhdettamme tuttuun ja turvalliseen kontra sietokykyämme erilaisuuteen. Algoritmit tarjoavat meille valinnoissa pitäytymistä olemassa olevia arvojamme toistaviin asioihin. Tämä johtaa helposti ennakkoluulojemme vahvistumiseen. Hän rohkaisee teoksillaan jokaista harjoittamaan empatiaa ja miettimään, mitä empatia merkitsee juuri Sinulle. Avuksi hän tarjoaa EMPATIAN RAKENNUSPALIKOITA, 6 aihetta pohdittavaksi rakentamassaan Empatiakuplassa. Siinä suljetussa tilassa voi viivähtää 15 min. ajan yhdessä toisen ihmisen - joko tutun tai tuntemattoman - seurassa keskustelemassa em. aiheista.

Kaikkiaan näyttelyt virkistivät mieltä eli täyttivät tehtävänsä kiitettävästi.

Ke 19.3.2025 Ritarihuone Helsinki

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä senioreiden museokerho suuntasi 35 seniorin joukolla  kohti Helsingin Kruunuhakaa ja siellä sijaitsevaa Ritarihuonetta. Päivä oli erityinen myös siksi, että Ukrainan presidentti puolisoineen oli paraikaa virallisella valtiovierailulla Suomessa.

Oppaan johdolla pääsimme tutustumaan talon historiaan ja kiertämään sen eri saleissa. Talo on valmistunut vuonna 1862 ja sen on suunnitellut arkkitehti von Chiewitz. Suomen ritarihuoneinstituutio oli perustettu jo 1818 Venäjän keisarikuntaan siirtymisen jälkeen. Porvoon valtiopäivistä (1809) seuraavat säätyvaltiopäivät järjestettin juuri täällä uudella ritarihuoneella 1863. Niitä pidettiin sen jälkeen säännöllisesti kolmen vuoden välein aina vuoteen 1906 asti, jolloin ne korvautuivat yleisellä äänioikeudella ja 200 kansanedustajan eduskunnalla. 

Ritarihuone on edelleen aatelissukujen omistama ja sitä ylläpitää Suomen Aateliston Säätiö (tai Ritarihuoneen säätiö).  Ritarihuoneen tehtäviin kuuluu aatelissukujen rekisterin ylläpito, sukututkimus, historian ja perinteiden vaaliminen sekä Ritarihuoneen rakennuksen ja siihen liittyvien kokoelmien hoitaminen.  Ritarihuoneen säätiö jakaa stipendejä ja apurahoja mm kulttuuriin ja tieteeseen. Sen upeassa salissa järjestetään myös paljon konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Näistä saa tarkempia tietoja Ritarihuoneen verkkosivujen kautta (ritarihuone.fi). 

Lämmin kiitos museokerhomme vetäjille mahdollisuudesta päästä tutustumaan historialliseen ja arkkitehtonisesti vaikuttavaan Ritarihuoneeseen. Vierailu oli elämyksellinen ja se antoi paljon mielenkiintoista tietoa Suomen aateliston historiasta ja säätyjen perinteistä.

Ke 19.2.2025 Vapriikki Tampere

Retkeämme suosi aurinkoinen pakkassää. Ajomatkan jälkeen vahvistimme itseämme maistuvalla lounaalla Museoravintola Valssissa, jonka jälkeen pysähdyimme katsomaan vuoden 2024 luontokuvia.

Varsinainen kohteemme oli upean värikäs Uniajan Australia -näyttely, joka kertoo seitsemän sisaren tarinan. Sisarten matka halki Australian tutustutti meidät aboriginaalien kulttuuriin, tapoihin ja perinteeseen. Oli hieno kokemus maata selällään näyttelyn planetaariossa tähtitaivaan alla ja katsella yllemme kuvastuvaa Seitsemän sisaren tarinaa.

Pääkohteen lisäksi oli mahdollisuus tutustua Suomen Peli-, Jääkiekko- ja Luonnontieteelliseen museoon, Finlayson 200 näyttelyyn ja tehtaan laaja-alaiseen tekstiilituotantoon. .

Ja Tampereella kun oltiin tarjolla oli myös 1970 ja -80 lukujen megaluokan suosion saavuttanut ja edelleen soiva Manserock. Ilmiö lähti liikkeelle Juice Leskinen Coitus Int. yhtyeen ja Alwari Tuohitorven kesän 1975 yhteisestä kiertueesta.

Suosittelemme lämpimästi tähän kohteeseen tutustumista ja kehotamme varaamaan riittävästi aikaa!
 

Ke 15.1.2025 Helsingin taidemuseo (HAM )

HAM:ssa Tove Janssonin Paratiisinäyttely.

Museokerho aloitti kuluvan vuoden toimintansa vierailulla HAMissa Helsingissä. Meneillään oleva suurnäyttely on kunnianosoitus muumien 80-vuotiselle taipaleelle ja taiteilija Tove Janssonille.

Kahteen kerrokseen sijoittuvassa näyttelyssä tutustuimme muumien lisäksi taiteilijan julkisiin tiloihin tekemiin tilaustöihin, seinämaalauksiin ja hänen taiteensa moninaisuuteen alkaen muoto- ja maisemakuvista, monista ennen julkaisemattomista luonnoksista aina satiirisen aikakauslehden kansikuviin.

Tove Jansson tuotti maalauksillaan iloa niiden katsojille; kuvien kauneus ja valoisa ote lisäsi elämäniloa ja myötävaikutti esim. sairaaloissa potilaiden toipumiseen.

Hänen loihtimistaan tarinoiden maailmoista saamme edelleen nauttia. 

6.4.2025 päättyvä näyttely on todella tutustumisen arvoinen!