Museokerho

Kerhopäivä joka kuukauden kolmas keskiviikko
lukuunottamatta kesä-, heinä-, elo- ja joulukuuta.

Vetäjät ja lisätiedot :
Mirkku Koskenkanto, 040 050 7969, mirkku.koskenkanto@gmail.com
Leila Sorkio, 050 320 4495,  leila.sorkio@gmail.com

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Tulevaa 2024 

ke  20.11.2024 ATENEUM

Fokus-salissa Lars-Gunnar Nordström, muualla Gothic Modern 

Toteutuneet retket 2024

ke 16.10.2024 Lahden historiallinen museo
 

MUSEOKERHO vieraili 16.10. aurinkoisena syyspäivänä LAHDEN HISTORIALLISESSA MUSEOSSA. 
 

Lahden historiallinen museo  on Päijät-Hämeen alueen historiasta ja kulttuurista jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään kertova alueellinen vastuumuseo. Vuonna 1924 perustetun museon näyttelytilat ovat vuodesta 1968 lähtien sijainneet Fellmanin kartanon päärakennuksessa. Sitä ennen rakennus on palvellut mm. Kansakouluna, kuten eräs ryhmämme jäsen omakohtaisen kokemuksen kautta muistaa. Perusteellisen remontin jälkeen museo avautui uudelleen yleisölle vuoden 2024 keväällä. 

Näyttelytilat on kolmessa kerroksessa. Esteetön pääsy kaikkiin.  Sisääntulokerroksen päänäyttely  ’Hyvä paikka’ on arjen historiasta kiinnostavasti rakennettu digitaalinen ja elämyksellinen näyttelykokonaisuus. Museovierailulla voi tutustua joka päivän käyttöesineisiin ja työkaluihin, asuihin ja jopa sanontoihin. Erinomainen nykyajan tekniikka palvelee tyydyttäen kävijän tiedonjanoa aivan ihailtavasti ja selkeän helppokäyttöisesti. 

Toisen kerroksen ’Kotiin - Karjalan kaikuja ja kuvia’ -näyttely pohtii monitaiteellisuuden kautta kodin jättämistä ja Karjalan evakkoutta. 

Kolmannen kerroksen Pysyvä Asehuone-näyttely sisältää museon kokoelmiin kuuluvia aseita sapeleista käsiaseisiin.
 

ke 18.9.2024 Kaisaniemen Luonnontieteellinen puutarha
 

Kaisaniemen Luonnontieteellinen puutarha on osa Luonnontieteellistä Keskusmuseota LUOMUSta.

Viileä aamu muuttui mukavan lämpimäksi ja aurinkoiseksi päiväksi 30:lle kerhon retkelle osallistuneelle seniorille.
Aloitimme kierroksen kasvihuoneista. Kasvit on sijoitettu kasvuympäristönsä perusteella  eri HUONEISIIN :
SADEMETSÄ, lajien suurin monimuotoisuus
SAVANNI,ihmettelimme makkarapuuta
AAVIKKOHUONE, vuorokauden lämpötilaerot jopa 50 astetta
ETELÄ-AFRIKKA,muinoin osa jättiläismanner  Gondwanaa, jonka muodostivat silloin yhteen kuuluneet  Afrikka ja Australia . 3/4 osaa kasveista kotoperäisiä, joita ei kasva missään muualla
SAARIHUONE, jonka lajimäärä on pienempi kuin mantereiden ja jonka lajit ovat vaarassa hävitä
LUMMEHUONE,Paranan jättiläislumme, joka oli hiljan kukkinut ja uuden nupun avautumista odotetaan) 
VÄLIMERI ,ainavihannat nahkealehtiset kasvit erittävät veden haihtumista estäviä eteerisiä öljyjä - huoneessa hienoinen tuoksujen sinfonia).

Kasvihuoneiden lisäksi ehdimme käveleskellä myös ulkopuutarhassa. Tämän lyhyehkön tutustumisen jälkeen jäi ihmetys siitä, miten sopeutuva luonto on erilaisiin elinympäristöihin. Ja myös jäi halu palata uudelleen.

Tämän jälkeen jatkoimme "vuoden 2024 uusi Lähimatkakohde" - tunnustuksen saaneeseen Cajsan Helmeen maistuville iltapäiväkahveille.

Aiemmin tämä tunnettiin nimellä Ravintola Kaisaniemi, jonka perusti Catharina "Cajsa" Wahlund v. 1827. Se oli Suomen vanhin yhtenäisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuuhun 2019 saakka. Se on kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus.

Tammikuussa 2024 kahvila avattiin upeasti remontoituna.  Kuten kuvista voi päätellä niin kahvilassa riittää tilaa, avaruutta  sekä silmänruokaa.

Kuvajaisia Luonnontieteellisestä puutarhasta
 

Kuvajaisia Cajsan Helmestä
 

ti 28.5. Eduskunta-vierailu

Museokerholaiset tutustuivat tiistaina 28.5.2024 vuosina  2012-2017 täydellisesti entisöityyn ja peruskorjattuun Eduskuntataloon.

25-henkinen ryhmämme oli paikalla etuajassa ja läpäistyämme turvatarkastuksen pääsimme henkilökunnan ystävällisellä avustuksella kuuntelemaan yleisölehterille eduskunnan täysi-istuntoa.

Sen jälkeen Pihla Keto-Huovisen eduskunta-avustaja Anni Vehmas perehdytti meitä asiantuntevasti kansanedustajien työpaikkaan. Tyylikäs kansakuntamme käyntikortti patsaineen ja esim. paternoster-hisseineen ja monine muine yksityiskohtineen jäi mieleemme.

Päätimme tilaisuuden kahvitteluun ja Mäntsälän Lähimmäisen leipomon maistuvan pullaan kuunnellessamme kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin selvitystä eduskuntatyöskentelystä ja hänen selkeästi taustoitettuja vastauksiaan kysymyksiimme.
 

ke 17.4. ATENEUM (Eero Järnefeltin näyttely).

ATENEUM/EERO JÄRNEFELT -NÄYTTELY kolmannessa kerroksessa.

Näyttely esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin Eero Järnefeltin (1863–1937) mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Järnefeltin monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Esillä on 200 teosta, monta ennen näkemätöntä yksityiskokoelmista. Eero Järnefeltin mielestä taiteessa tärkeää oli ilmaista totuutta taiteilijan oman tunnemaailman kautta. Luonto ja erityisesti omaksi koettu vaikuttaa ihmiseen syvällisemmin hänen kokemansa mukaan. Kuvissa luonnon monimuotoisuus - kalliot, vesi ja lumi, kasvit, eläimet, ihmiset ja taivaalla kulkevat pilvet vangitsevat mielenkiinnon. Ne kuvaavat oivaltavasti suomalaisen mielenmaisemaa. Henkilökuvissakin kuvattavan persoona tulee ilmi. 

Aikuisellekin oli hauska seurata lapsille suunnattua opassammakkoa ja miettiä omia vastauksiaan sen esittämiin kysymyksiin. Upea kokemus.

Totutun tavan mukaan kävimme näyttelyn jälkeen yhdessä lounaalla. Tällä kertaa ravintola Cavernassa. Siellä jatkoimme keskustelua näyttelystä.

ke 20.3. HAKASALMEN HUVILA 

Iloinen 13 osallistujan joukko tutustui meneillään olevaan Volker von Boninin retrospektiiviseen valokuvanäyttelyyn Hakasalmen huvilalla. Tämän humanistisen kuvaajan kuvissa korostuvat helsinkiläisen arjen hetket ja kaupunkimiljöötä. Näyttelyssä on yli sata valokuvaa 1950-80 -luvuilta.

Volker von Bonin oli osa Helsingin saksankielisten maahanmuuttajien vuosisataista jatkumoa. Saksankieliselle oli keskeinen merkitys Suomen ja sen pääkaupungin kehityksessä. Mm. Fazer, Stockmann, Paulig, Pacius - nykyäänkin tunnetut suvut olivat alkuaan saksalaisia maahanmuuttajia.

Myös tämä 19.-28.3.24 esillä oleva näyttely on oikein mielenkiintoinen ja kiinnostava. Osallistujat pitivät kaiken kaikkiaan näyttelykokonaisuutta onnistuneena.

ke 21.2 KIASMA 

Ensin tutustuimme Sanomatalon näyttelyyn Helsingin pommituksista 1944. Jatkoimme KIASMAan. Aloitimme näyttelystä ’Kuin kotonaan’. Tärkeät kysymykset ’Mihin kuulut’ ja ’Missä olet kuin kotonasi?’ hakevat vastauksia.

Kuuluminen liittyy identiteettiin - siihen keitä olemme ja mistä tulemme. Teokset näyttävät, että koti voi olla fyysinen paikka, yhteisö tai mielentila. Se voi löytyä esim. kielestä, kulttuurista, menneestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. 

Some-asiaa tarkastellaan Mark Zuckerbergin kuvaan kiteytyvien reunaehtojen kautta. Kaikkien pitäisi pysähtyä hetkeksi miettimään, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle? Tunnelmaa kuvaa oivaltavasti maalauksessaan Kalervo Palsa.

Päätimme kierroksen Kiasma Cafe’n lounasruokailuun.

Kiitos kaikille nykytaiteen kautta itsensä haastaneille mukanaolleille.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ke 17.1.2024 Didrichsenin taidemuseo 

Museokerho tutustui Rafael Wardin (1928-2021) muistonäyttelyyn DIDRICHSENIN museossa 17.1.3024. Hänen syntymästään on v. 2023 kulunut 95 v. Tämän laajan näyttelyn keskiössä ovat taiteilijan viimeisinä vuosina syntyneet teokset, joita ei ole aiemmin esitelty julkisesti. Niiden rinnalla esillä on töitä Wardin pitkän uran varrelta: varhaisia sommitelmia ja kaupunkikuvia. Näyttelyssä on oma salinsa hänen 2000- luvulla käynnistyneelle työskentelylleen näyttämötaiteeseen parissa. Teokset ovat vuosilta 1949-2021.

Museokerhon tapaamisiin kuuluu myös yhteinen lounas. Tällä kertaa nautimme maistuvista antimista Helsingin Käpylässä sijaitsevassa v. 1974 valmistuneessa KARJALATALOssa, sen SYLVI-ravintolassa. Talo ja sinne valmistetut taideteokset - Evakkoäiti muistomerkki talon edessä ja sisätiloissa Eva Ryynäsen Rantoja-veistos sekä Oili Mäen Karjalainen elegia-ryijy olivat nekin oiva lisä kulttuuripäiväämme.