Muistikerho

Muistikerhossa herättelemme yhdessä ystävien kanssa aivosoluja. 

Kokoontumiset joka toinen maanantai klo 15.00  Kulttuurimeijerillä. 
Ota oma vesipullo mukaan tapaamiseen.

Vetäjinä toimivat :

Liisa Simovaara, 040 543 9824, simovaarat@gmail.com
Varpu Laisi, 040 584 2371, varpu.laisi@gmail.com
Carita Pohjolan-Pirhonen, 040 551 4051, caritapp@icloud.com
Hilkka Ahosniemi, 040 486 8568, hilkka.ahosniemi@msoynet.com
Eeva Isokääntä, 0400 821 473, eeva.isokaanta@elisanet.fi

Syyskauden 2024 tapaamisaikataulut 

Kerhon seuraavat syyskauden tapaamiset maanantaisin klo 15 alkaen

                                                 25.11.  ja 9.12. 

Toimintaa 2024

Tapaaminen 11.11.2024
 

Muistikerhossa 11.11.2024  korostettiin ääneen lukemisen tärkeyttä ja luetun ymmärtämistä. 

Aluksi puhuttiin maailman muuttumisesta yhä haastavammaksi etenkin meille ikäihmisille. Tuntuu pelottavalta, kun ei enää voi luottaa edes näkemäänsä eikä kuulemaansa. Esimerkkinä tästä muistiope Hilkka näytti tekoälyllä tehdyn videonpätkän, jossa vuosikymmeniä sitten kuolleet henkilöt oli tuotu tähän päivään keskustelemaan nykytermein ajankohtaisista asioista. Hyvin taitavasti toteutettu ns. Deepfake eli syväväärennös. 

Tämän jälkeen siirryttiin keskustelemaan luetun ymmärtämisestä ja ääneen lukemisesta. Ne ovat ikäihmisille tärkeitä taitoja ja niiden ylläpidosta pitäisi huolehtia. Tekstin lukeminen ääneen tukee puheen sujuvana säilymistä, kun äänihuulia, suun ja kielen lihaksia harjoitutetaan.

Jotta ääneen luku sujuisi, pitää kielen ja suun lihaksia jumpata. Kerholaiset saivat lausuttavakseen äänteellisesti haastavia sanoja ja lauseita, kuten ’floridalainen friteerattu broileri’ tai tutun ’ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun’. Naurua riitti, kun kirjaimet menivät sekaisin tai kieli ”solmuun”. 

Luetun ymmärtämistä haastettiin leikkimielisillä kompakysymyksillä. 

Toisena luetun ymmärtämisen ”testinä” piti selittää eri sanoin tuttuja suomalaisia sanontoja ja lausahduksia. Kuten: mitä tarkoittaa, kun sanotaan ’ nähdä punaista’ tai ’olla kukkona tunkiolla’ tai ’olla puun ja kuoren välissä’. 

Muistiope Eeva ohjasi tehokkaan tuolijumpan, jossa vetreytettiin niveliä päästä kantapäihin. 

Lopuksi jaettiin luetun ymmärtämistä testaavat kotitehtävät.
 

Tapaaminen 28.10.2024
 

Muistikerhossa oli pelipäivä 28.10.  kun kerholaisten saivat käyttöönsä  runsain mitoin erilaisia pelejä.

Pöytäkunnat valitsivat suosikkipelinsä ohjaajien tuomasta valikoimasta ja pelipöydissä alkoi äänekäs ja hauska meno.

Pelaamisen lisäksi käytiin läpi edellisellä kerralla saadut kotitehtävät ja harrastettiin tanssiakin.  Eevan ja senioritanssia harrastavan Tuulikin johdolla askellettiin hauska jonotanssi musiikin säestyksellä. Musiikin tahdin kiihtyessä tanssin rytmi muuttui vastaavasti, mutta hyvin kerholaiset pysyivät hengästyneinäkin rytmissä mukana.  

Kerhossa oli mukana myös vierailijana  kirjailija Timo Roune. Hän on kotoisin Mäntsälän Hirvihaarasta, mutta on suurimman osan aikuisiästään asunut Tukholmassa. Timo on kirjoittanut useita teoksia ja tänä vuonna häneltä on julkaistu teos ’Terveenä 100-vuotiaaksi’. Muistikerhon päätteeksi Timo esitteli tämän uusimman kirjansa.
 

Tapaaminen  14.10.2024
 

Muistikerhossa muisteltiin naisille tehtyjä lauluja sekä valssattiin.

Syksyn neljänteen muistikerhoon saapui 26 muistihyvinvoinnista kiinnostunutta yhdistyksemme jäsentä ja ohjaajia oli paikalla neljä. Ohjelman suunnittelu ja vetovastuu oli Hilkalla.

Aluksi Aimo kertoi muistojaan kouluruokailusta 1940-luvulla. Pienen Muuramen kunnan kyläkoulussa oli sodan jälkeen puute paitsi ruoka-aineista  myös astioista. Niinpä kukin oppilas toi kotoaan oman lautasen ja lusikan. Kun astiat seuraavaan ruokailuun keittäjän toimesta oli pesty ei ollut ollenkaan varmaa, että oppilas sai oman lautasensa vaan yleensä päinvastoin. Siksi kodin parhaita porsliineja ei kouluun viety. Myös perunoiden kuoriminen keittäjän apuna kuului oppilaiden velvollisuuksiin ensimmäisestä luokasta alkaen. Aimon esitystä kuunneltiin kiinnostuneina ja hänelle esitettiin useita lisäkysymyksiä.

Alkulaulun ja kotitehtävien tarkastamisen jälkeen siirryttiin käsittelemään päivän teemaa, joka oli suomalainen iskelmä- ja viihdemusiikki. Missä ja koska iskelmä syntyi, milloin se tuli Suomeen, mistä nimi iskelmä, kuka sen keksi, kuka tai ketkä olivat ensimmäisiä suomalaisia iskelmälaulajia? Suomalaisissa iskelmissä lauletaan usein rakkaudesta ja naisista. Muistikerholaiset saivat ensimmäiseksi tehtäväkseen pöytäkunnittain kaivaa muististaan mahdollisimman monta naiselle tehtyä laulua tai iskelmää. Ohjaaja Hilkka kehotti aloittamaan vieruskavereista, sillä paikalla oli Sirkka, Leila, Liisa, Kaarina, Kyllikki, Ritva ja Tuulikki. Heille jokaiselle löytyy oma laulu, parhaille useita. Ja hienosti naislauluja löytyikin joka pöydässä kymmenittäin Helga-neidistä Emmaan, Irjasta Marja-Leenaan jne. Hilkka-valssikin löytyi. Kun muistikerhossa on kolme Hilkkaa niin valssi soitettiin ja kaksi Hilkkaa valssasi sen tahdissa kerholaisten kannustamana .

Varpun ohjaaman tuolijumpan jälkeen etsittiin tutuille iskelmille niiden levyttäjiä. Pöytiin jaettiin pino lappusia, joista toisissa oli iskelmän nimi ja toisissa laulajan nimi. Iskelmät olivat 1940-1980-luvuilta, oli tuttuja hittejä, mutta myös vähemmän tunnettuja. Hienosti yhteistyöllä oikeat parit löytyivät lähes 100%:sti.

Kotitehtäviksi tuli luonnollisesti iskelmä-ja viihdemusiikkiaiheisia pulmia ja niitä ratkomme kahden viiikon kuluttua.

Tapaaminen  30.9.2024
 

Muistikerholla oli tapaamisessa kaikille maistuva pääaihe – ruoka.

Caritan johdolla käytiin aluksi läpi kotitehtävät: sanasokkelosta oli pitänyt löytää 43 suomalaista lintua. Toisessa tehtävässä oli pitänyt ratkaista taulukkomuotoinen laskutehtävä, jossa oli vastaukset, mutta ei kaikkia laskun osatekijöitä. 

Ohjaaja Varpun johdolla keskustelimme ruokaan ja ruokailuun liittyvistä aiheista. Muisteltiin ruokapöytätapoja ennen ja tänään, suomalaisia perinneruokia, niiden valmistusta sekä mitä eroja on/oli itäsuomalaisessa ruokaperinteessä verrattuna länsisuomalaiseen. Miten ruoanvalmistus ja tarjottavat ateriat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, millaista oli kouluruoka senioreiden lapsuudessa ja millaista se on nyt. Milloin tuli kauppoihin valmisruoat, entä ensimmäinen pizzeria Suomeen jne . 

Pieni jumppatuokiokin päästiin tekemään, kun käytiin läpi erilaisia ruokalajeja: käsiä heiluteltiin innokkaasti pään yläpuolella, kun mainittiin lempiruoka, inhokin kohdalla tömisteltiin kuuluvasti ja ’meneehän se’ piti ilmaista olkapäitä kohautellen. Toisella kierroksella treenattiin kasvolihaksia eri tavoin ilmeilemällä, kun lempiruoka, inhokki tai ’meneehän se’ mainittiin. 

Lisäksi laulettiin pari tuttua kansanlaulua, käytiin läpi kaksi ruoka-aiheista tietovisaa ja tunnistettiin  hajuaistin avulla läpinäkymättömissä kangaspusseissa olevia ruoka-aineita.
 

Tapaaminen  23.9.2024
 

Muistikerholaisilla oli aivan erityislaatuinen tilaisuus perehtyä miekkailun saloihin kun kerhon jäsen Tuulikki Someroja kertoi urheilu-urastaan ja -harrastuksestaan miekkailusta. Tuulikki on harrastanut lajia jo noin 60 vuotta ja harrastus jatkuu edelleen menestyksellisesti. Tuulikki esitteli miekkailuasuunsa sonnustautuneena erilaiset miekat: floretti, kalpa ja säilä sekä näytti, miten niillä otellaan. Tuulikki on voittanut vuosikymmenten varrella lukuisia mestaruuksia ja mitaleita niin MM- kuin EM-tasolla 50-, 60- ja 70-vuotiaiden sarjoissa floretti- ja kalpamiekkailussa. Kiitos Tuulikki esittelystä! Me olemme niin ylpeitä sinusta ja saavutuksistasi!

Ohjaaja Eeva veti kevyen venyttely- ja jumppahetken, jossa sekä seistiin että istuttiin. Sen jälkeen käytiin läpi edelliskerran kotitehtävät, jotka olivatkin tällä kertaa tavallista kimurantimmat. 

Kotitehtävien käsittelyn jälkeen siirryttiin lintuaiheeseen, jonka ohjaaja Carita oli valmistellut päivän ohjelmaksi. Hän kertoi aluksi viimeisintä ja mielenkiintoista tutkimustietoa näistä dinosauruksista polveutuvista siivekkäistä, joita maapallolla elää noin 18000 eri lajia.

Meille oli jo keväällä annettu tehtäväksi tehdä havaintoja linnuista kesän kuluessa. Keskustelimme tästä ensin pöytäkunnittain ja sitten yhdessä. Sitten kisattiin Caritan laatimassa lintuaiheisessa tietovisassa.

Lopuksi saimme uudet kotitehtävät ja niitä ratkomme seuraavalla kerhon tapaamiskerralla.
 

Tapaaminen  9.9.2024
 

Aurinkoinen ja lämmin syyskuinen iltapäivä kokosi muistikerhon syyskauden ensimmäiseen tapaamiseen 22 kerholaista ja 4 ohjaajaa. Aivan aluksi muistettiin heinäkuussa 90 vuotta täyttänyttä Mäntsälän senioriyhdistyksen perustajajäsentä Kaarina Mikkolaa onnittelulaululla  ja seisomaan nousten kohotettiin malja hänen terveydekseen. 

Kerho-ohjelman oli valmistellut Liisa. Lähdettiin liikkeelle aivoista ja niiden tärkeistä tehtävistä elämän ylläpitäjänä.  Silmät kiinni kuunneltiin keskittyneesti erilaisia ääniä. Aivot vaikuttavat myös psyyken toimintoihin, muistiin ja vuorovaikutukseen. Ikääntyvä ihminen ei saa luovuttaa, vaan aivoja tulee käyttää ja ”rasittaa” joka päivä. Aktiivisuus hidastaa muistisairauksien syntymistä, samoin liikunta ja monipuolinen sosiaalinen osallistuminen. 

Luovuus on aivojen herkkua, sanoi Liisa ja hän oli kerännyt erilaisia kasveja, kukkia ja oksia, joista jokainen valitsi yhden mieleisensä. Kasville piti antaa nimi ja lempinimi sekä kertoa pieni tarina, miksi se oli tullut muistikerhoon. 

Paljon muutakin mielenkiintoista ohjelmaa Liisa oli kehittänyt: kymmensanainen työmuistitesti, kaksi erilaista liikuntatuokiota, joista toinen oli todella aivoja ja keskittymistä haastavaa. Siinä piti numerolla ilmaistujen käskyjen avulla muistaa, milloin oli taputettava, tömisteltävä, nostettava ylös oikea käsi tai ottaa korvista kiinni. Ensin käskyt annettiin hitaasti, sitten nopeammin ja kun vielä järjestystä muutettiin, niin lopulta taitavimmatkin sotkeutuivat. 

Hauskaa oli kaikilla!
 

Tapaaminen 13.5.2024
 

Muistikerho siirtyi kesälaitumille vietettyään päättäjäisiä 13.5.2024 Simovaarojen pihamaalla Sääksjärvellä.  Kerholaisia oli paikalla todella runsaslukuisesti eli 30. 

Kerholaiset kokoontuivat aluksi aivan lähistöllä sijaitsevan Asekätkentä-muistomerkin äärelle. Yhdistyksemme jäsen ja muistomerkin puuhamies Antti Haarma kertoi muistomerkin taustalla olevan asekätkentäoperaation historian. Jatkosodan päätyttyä solmittiin Neuvostoliiton kanssa välirauhansopimus, mutta monilla isänmaallisilla suomalaisilla oli suuri huoli, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Tämän varalta ympäri Suomen, myös Mäntsälässä, kätkettiin sotamateriaalia vuosien 1944 - 1945 aikana. Mäntsälässä varattiin aseita ja muuta kalustoa noin komppanian vahvuiselle joukolle yhdeksään eri kätköpaikkaan.

Antti Haarman asekätkentä-esityksen jälkeen siirryttiin Simovaarojen pihalle. Ohjelmassa oli kisailua pihapeleissä, eväitten syömistä kahvin, teen tai mehun kanssa, ja tietenkin rattoisaa seurustelua ja yhdessäoloa. Pihapeleissä heitettiin metallirenkaita muutaman metrin päässä olevan tangon läpi, pehmeitä palloja yritettiin saada ämpäriin, palikoista piti rakentaa mahdollisimman korkea, pystyssä pysyvä torni ja puttaustarkkuutta testattiin puttimatolla.

Kerholaisille tehtiin vielä pistokoe kuten koulussa aikoinaan. Reputtaneilla olisi edessään ehtolaiskurssi kesän aikana. Pistareiden aihe oli juuri kuultu esitelmä asekätkentäoperaatiosta. Jokaisen tuli vastata henkilökohtaisesti yhteentoista kysymykseen, joissa kussakin oli kolme vastausvaihtoehtoa. Jännitys laukesi, kun vastausten läpikäynnin jälkeen selvisi, että jokainen oli selvinnyt pistareista kunnialla ja kaikki saavat ehdoista vapaan kesän.

Kokoontumisen päättyessä Sirkka ja Antero Päivärinta ja Teuvo Jatila ojensivat kerholaisten puolesta ohjaajille upeat leikkoruusut kiitokseksi kevätkauden toiminnasta. Teuvo piti kauniin kiitospuheen, jonka sanat varmasti motivoivat ohjaajia entistä mielenkiintoisempien muistikerhoaiheiden valmistamiseen.

Tapaaminen 29.4.2024
 

Muistikerhon tapaamisessa 29.4. keskusteltiin kirjallisuudesta.

Jokainen osallistuja sai kertoa lukuharrastuksestaan, mielikirjoistaan ja -kirjailijoistaan. Ei ollut yllätys, että paljon oli suosikkeina samoja teoksia ja kirjailijoita: tuttuja suomalaisia ja ulkolaisia klassikoita. Eeva-open kysyessä kerholaisilta, kuinka moni lukee kirjoja päivittäin, nousi käsi lähes jokaisella. Se on paljon enemmän kuin tilastot kertovat. Tilastojen mukaan alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee vähintään kerran viikossa, vain 25 % päivittäin. Kirjojen ohella kerholaiset kertoivat lukevansa päivittäin myös paljon erilaisia aikakausi- ja sanomalehtiä. Tämä on erinomainen asia, koska lukemisen tiedetään parantavan muistia ja keskittämiskykyä sekä lisäävän sanavarastoa. 

Tavalliseen tapaan pidettiin aiheeseen liittyvä tietovisa ja hyvin olivat kirjallisuuskysymysten oikeat vastaukset kerholaisilla tiedossa. 

Virkistävä liikuntatuokio, taustamusiikkina kaunis Onnen ruusut-kappale, oli mahdollista tällä kertaa toteuttaa seisten. 

Edellisen kerran kotitehtävä ja uusi jaettu kerhotehtävä olivat kirjallisuusaiheeseen sopivia sanaharjoituksia. Toisessa etsittiin sanoille samaa merkitseviä sanoja ja toisessa vastakohtia. Kerholaisten aktiivinen lukuharrastus näkyi erinomaisina vastauksina ja sanavarastojen runsautena.

Tapaaminen 15.4.2024

Muistikerho kokoontui 15.4.2024 25 seniorin voimin Kulmiksessa. Tämän kertaisen tapaamisen teemana oli elokuva. Ranskalaiset Lumie’ren veljekset onnistuivat vuonna 1895 saamaan kuvat liikkumaan ja esittivät Pariisissa ensimmäisen lyhyen elokuvaesityksen. Siitä kaikki alkoi, ja paljon on kehitystä 130 vuodessa tapahtunut. 

Muistelimme, minkä ikäisenä kukin on päässyt elokuviin ensimmäisen kerran, missä teatterissa ja mikä oli elokuva. Kuulimme hauskoja ja liikuttaviakin tarinoita, miten elokuva oli naurattanut, itkettänyt tai pelottanut. Juuri nämä ensimmäiset kokemukset ovat jääneet pysyvästi mieleen. Paljon keskusteltiin myös paikalliseen elokuvateatteriin liittyvistä muistoista. Me muualta tänne muuttaneet saimme mielenkiintoista historiatietoa nykyisellä Keskuskadulla sijainneesta ”monitoimitalo” Mutterista, jossa kylän ensimmäinen elokuvateatteri sijaitsi. Sen jälkeen tuli Bio Rai ja nyt Mäntsälässä on huippumoderni vuonna 2020 valmistunut elokuvateatteri Cine Mäntsälä.

Teemaan liittyen käytiin lopuksi läpi tietovisa suomalaisista elokuvista. Aika hyvin muistettiin tai arvattiin oikeita vastauksia.

Ennen kotitehtävien läpikäyntiä Eeva-ope ohjasi monipuolisen tuolijumpan. Siinä saivat niin hartiat, kädet kuin jalatkin tehokasta venyttelyä ja liikuntaa.

Tapaaminen 18.3.2024

Kulttuurimeijeri muovautui muistikerhon tapaamisessa 18.3. peliluolaksi, kun lähes 30 kerholaista kokoontui lauta- ja korttipelien ääreen ja kokoamaan palapelejä.

Iloinen ja innostunut puheensorina täytti peliluolan, kun kerholaiset pöytäkunnittain tempautuivat pelien vietäväksi.

Oli sananselitystä, Afrikan tähden metsästystä, Kimbleä, Inkan aarretta, Skipbo-korttipeliä ja palapelien kokoamista. Aina joku voitti ja joku toinen taas ei, mutta voittamista tärkeämpää oli iloinen yhdessä tekemisen meininki. Ja voi sitä onnellista , joka sai kiinnittää palapelin viimeisen puuttuvan palasen.

Ja aika kului kuin siivillä, hyvä että ehdittiin käydä läpi kotitehtävät ja pitää tuolijumppa.

Pelit ovat, paitsi hauskaa ajanvietettä, aivan erinomaista aivonystyröiden virkistämistä. Ja siitä syystä mitä sopivin aihe muistikerhon ohjelmaksi. Toiveena olikin, että peli-iltapäivä voitaisiin järjestää toistekin. Erilaisia pelivaihtoehtoja kun riittää niin, ettei aina tarvitse samoja pelata. Näin opitaan uutta ja mielikin virkistyy.

Tässäkin tapauksessa kuvat kertovat enemmän kuin sanat !

Tapaaminen 19.2.2024

25 kerholaista oli saapunut liukkaasta kelistä huolimatta virkistämään aivosolujaan ja nauttimaan mukavasta yhdessäolosta. 

Aluksi avattiin kirjekuori, johon oli talletettu marraskuun tapaamisessa kerholaisten veikkaukset Suomen seuraavasta presidentistä. Hyvin olivat kerholaiset olleet marraskuulla selvillä, kenestä se presidentti saadaan. Stubb oli saanut selvän enemmistön veikkauksista, seuraavana Rehn, sitten Haavisto ja neljäntenä Aaltola. 

Kotitehtävien läpikäynnin jälkeen siirryttiin päivän teemaan, matkailuun. Ensin laulettiin tuttu laulu, jossa matkustetaan ympäri maailmaa ja tervehditään ystäviä heidän omalla kielellään.

Matkailuteema aloitettiin kertaamalla hieman matkailun historiaa ja sitten siirryttiin muistelemaan itse kunkin matkakokemuksia. Kerrotut tarinat ja muistot olivat todella mielenkiintoisia, hauskoja, jopa jännittäviä. Tarinoita kuunneltiin tarkasti ja kertojille esitettiin useita lisäkysymyksiä. 

Liikuntatuokiossa siirryttiin myös paikasta toiseen ”Mäntsälä mielessäin”-biisin tahdittamana.

Viimeisenä muistia herättelevänä tehtävänä selvitettiin kotimaan nähtävyyksiä. Pöytiin jaettiin 20 paikkakunta- ja 20 nähtävyyskorttia. Kerholaisten piti löytää paikkakunta ja siihen liittyvä nähtävyys.

Tapaamiset  22.1. ja 5.2.2024

Muistikerhossa 22.1.  keskusteltiin maailman uskonnoista, ratkottiin aiheeseen liittyvä visailu, käytiin läpi edellisellä kerralla saatu kotitehtävä (50 anagrammia piti järjestää uudelleen niin, että kustakin sai tunnetun kaupungin nimen), laulettiin tuttu laulu viittomakielellä ja tietenkin myös venyteltiin.

5.2. eli Runebergin päivänä teemoina oli tietenkin Runebergin elämä ja hänen  kirjallinen tuotantonsa. Kerholaisten tekemät tehtävätkin liittyivät Runebergiin.  Ja lopuksi tietysti maisteltiin Runebergin torttuja.  

Tapaaminen 8.1.2024

Muistikerhossa maanantaina 8.1. keskusteltiin yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä kokemuksista. Paikalla oli 24  kerholaista.

Vaikka yksinäisen on yleensä vaikea pyytää tai ottaa vastaan apua, voisi kaikesta huolimatta meistä itse kukin rohkeammin lähestyä esim yksin asuvaa tuttavaansa tai naapuriaan apua tai seuraa tarjoten. Muistikerhon vakio-ohjelmaan kuuluvan laulu-ja liikuntatuokion lisäksi tehtiin sanallisia, aivonystyröitä virkistäviä tehtäviä sekä pöytäkunnittain että yksilökohtaisesti.